Miksi pitäisi mitata?

Eero Haapala, Liikuntafysiologian tutkija, FT

Miksi lapsia ja nuoria tulee mitata? Mikä on se kaikista olennaisin huomioitava asia?

Lasten ja nuorten mittaaminen itsessään ei ole tietenkään se itseisarvo, vaan mittaaminen on työkalu sekä huoltajille ja opettajille että lapsille ja nuorille itselleen. Arvioimalla päivärytmiä liikunnan, paikallaanolon ja unen suhteen voi avata silmiä ja auttaa ymmärtämään, millaisilla teoilla hyvinvointia voidaan edistää.

Mitä pitäisi mitata?

Vuorokausirytmin mittaaminen ja liikunnan, liikkumattomuuden ja unen jakautuminen vuorokauden ajalle on tärkeää sekä ravitsemuksen laatu. Mittaamisessa pitäisi siis kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Liikunnasta ehkä tärkein on sen kokonaismäärä ja sen jakautuminen päivän ajalle. Yksi tunnin liikuntavuoro päivässä ei välttämättä riitä, jos muu aika on paikallaanoloa.

Paikallaanolon mittaaminen on noussut yhä tärkeämpään rooliin ja siinä on tärkeää mitata paitsi kokonaismäärää mutta myös sen yhtäjaksoisuutta. Sama määrä istumista jaettuna lyhyempiin jaksoihin ei ole yhtä haitallista terveydelle kuin yhtäjaksoinen pitkä istuminen.

Uni on elintärkeää aivojen hyvinvoinnille ja riittävän pitkä yöuni yhdessä unen laadun kanssa ovat keskeisiä unen mittareita.

Ruokavalion laadun mittaamisessa on siirrytty mittaamaan kokonaisuuden laatua yksittäisten ravintoaineiden sijaan. Olemme itse havainneet, että ruokavalion kokonaislaadulla on vahvempi positiivinen yhteys kognitiivisiin taitoihin kuin yksittäisillä ruoka-aineilla tai ravintoaineilla (Haapala ym., Journal of Nutrition, 2015).

Miten pitäisi mitata?

Yksi mittari ei pysty kertomaan kaikkea, joten monipuoliset, eri menetelmiä hyödyntävät mittausmenetelmät ovat suositeltavia. Esimeriksi liikunnan mittaamisessa suositellaan käytettäväksi sekä liikemittareita että monipuolisia kyselylomakkeita.

Mitatun tiedon luotettavuus ja käytettävyys?

Mittareista saatuja tuloksia ei tule ottaa kaikenkattavina totuuksina, mutta ne antavat tärkeää ja mittauksen kohteena olleen henkilön mielipiteistä riippumattoman arvion esimerkiksi liikunnan määrästä. Liikemittareilla voidaan arvioida liikunnan kokonaismäärää melko luotettavasti ja liikunnan kuormittavuudestakin niillä saadaan jonkinlainen arvio. Liikemittareilla ei kuitenkaan saada tällä hetkellä tarkkaa kuvaa yksilöllisestä kuormittavuustasosta, koska kuormittavuudessa käytetään usein yhtä raja-arvoa määrittämään esimerkiksi reipasta liikuntaa. Yksi absoluuttinen raja-arvo voi olla toiselle liian korkea ja toiselle liian matala (Haapala ym. käsikirjoitus, joka esitetty Liikuntalääketieteen päivillä 2018).

Eero Haapalan erityisosaaminen:

• Liikunta, aivot ja oppiminen
• Lasten ja nuorten liikuntalääketiede ja liikuntafysiologia
• Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus ja fyysinen kunto
• Ravitsemuksen yhteydet kognitioon ja oppimiseen
• Elintapojen vaikutukset valtimotautiriskiin lapsuudesta alkaen

Eero Haapalan tutkimuksia ja julkaisuja:

Children’s Exercise Medicine & Health Research -tutkimusryhmän verkkosivusto
– sisältää runsaasti tutkimusartikkeleita ja muita tutkimuksellisia julkaisuja

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21